Pimiötyöskentely oli ihan parasta koulussa. Opiskelin siis mediantuotantoa (HND Media Production) Grimsby Collegessa, joka ainakin silloin oli osa University of Lincolnshire and Humbersidea. Pääaineeni oli luova kirjoittaminen. Etenkin ensimmäisenä vuonna tuli valokuvailtua paljonkin ja vietettyä paljon aikaa pimiössä. Mustavalkokuvat ovat niin kauniita ja nyt digikuvauksen vallattua maailman tuo unohdettu taiteenlaji on erityisen viehättävä.
Olen niin innoissani huntuvirityksistäni, että olisi jo kiire kotiin! Liukuva työaikani onneksi mahdollistaa sen, että voin lähteä jo kolmelta projektini pariin. Tiimarin kautta - pitää tsekata, jos sieltä löytyisi halvalla silkkikukkasia huntua varten, kun nuo ihanat höyhenkukkaset osoittautuivat vähän liian pieniksi. Lisäksi olisin kovasti innostunut värkkäämään korvakoruja, vaikka itselläni on korvissa 8mm:n venytykset, joten en voi tavallisia korvakoruja edes käyttää. Mutta enköhän löydä jostain sopivan uhrin käyttämään räpellyksiäni.
Alla flunssan raatelema naamatauluni, juurikasvuni ja nyppimättömät kulmakarvani. Onneksi ensi viikolla pääsen luottokampaajani hoiviin ja saan samalla myös uudet kulmakarvat.
But why so serious!?!?!
VastaaPoistaTää on serious business.
VastaaPoistaVoi hitsi, tosi hienoa! Olen muutaman kerran kehitellyt kuvia pimiössä erään joskus aikoja sitten käymäni valokuvauskurssin aikana ja me likes! Se oli tosiaan sitä filmikamera-aikaa.
VastaaPoistaMun digilläkin saisi otettua mustavalkokuvia, mutta se on tietty ihan eri asia kuin kehittää kuvia itse.