Palanut ja syöty

Ihanan viikonlopun jälkeen työhön palaaminen oli kyllä aikamoista tuskaa. Hetken kun sai maistaa vapautta, maanantaiaamu tuntui todella synkältä. Synkkähän se olikin, ukkonen pauhasi ja vettä satoi siinä kahdeksan kieppeillä, kun tänne raahauduin. Nyt jo vähän paistelee. Lepo on kuitenkin tehnyt tehtävänsä siinä mielessä, että olen ollut tosi tehokas tänä aamuna ja saanut paljon aikaan.

Olin näköjään taas tosi hyvin valmistautunut reissuun. Hyttysmyrkky jäi kotiin ja aurinkorasva laittamatta huolimatta sen mukana olosta... olen siis täysin syöty ja lisäksi käräytin selkäni juostessani hyönteisten perässä kameran kanssa vain bikinit päällä. Hyttysten lisäksi tunnuin maistuvan myös paarmoille, jotka jostain syystä olivat kovin tykästyneitä polvitaipeisiini. Hyttyset taas suuntaavat näköjään mieluiten sormiin ja varpaisiin. Toki koko jalat ovat täynnä paukamia, mutta suurimmat keskittymät sormissa ja varpahissa.

Aurinkorasva kuuluu yleensä vakiovarusteisiin, enkä koskaan yritä vartavasten ruskettaa itseäni. Sanon EI ihosyövälle! Sisäinen teinigoottini on myös sitä mieltä, että kalmankalpeus on kaunista! Tänä kesänä olisi kuitenkin tarkoitus ennen reissua saada vähän rusketusta nahkaan, niin ei heti kärvennytä siellä Kalifornian auringon alla. Olishan se aika ikävää, jos hääkuvissa näytettäisiin molemmat keitetyiltä ravuilta. Tietäjät - kannattaako mennä solariumiin ennen matkaa, estääkö se palamista? Mun on vaikea kuvitella, että jaksaisin itteäni ruskettamalla ruskettaa, koska itsensä auringossa grillaaminen on ehkä tylsintä ikinä.

Otin viikonlopun reissulla jonkun 300-400 kuvaa. Valokuvablogiin ja Facebookiin niitä jo laitoinkin esille, mutta tässäpä silti parit maistiaiset, koska olen innokas tunkemaan tuotoksiani joka paikkaan, ettei kukaan vaan missa niitä:



















39 päivää kesälomaan. Voiko nyt jo pidättää hengitystä?! Ja ihan sivuhuomautuksena; ylikeitetty parsakaali on aivan kamalaa, vaikka parsakaali on muuten ihan mun lemppari.