Valivali, itkuvinku ja loppuun vähän kivempiakin asioita

Väsyttää. Väsyttää todella paljon. Edellisestä lomasta on jo reippaasti yli vuosi aikaa ja vielä kolme ja puoli viikkoa pitäisi jaksaa. TJ 24. Aivot tuntuvat lyövän tyhjää koko ajan ja kaikki tekeminen kestää ainakin kaksi kertaa normaalia kauemmin. Unohtelen sanoja ja kesken lauseen saattaa ajatus katketa niin pahasti, etten enää muista, mitä olin sanomassa. Toki osasyynä lienee myös tiukka dieetti, jonka vuoksi energia on vähissä. Ja sitten vielä se helle, joka on imenyt minusta kaikki mehut... ja jonka toivon nyt olevan ohi. Olen niin väsynyt, etten jaksa edes meikata tai juurikaan laittaa hiuksiani, minä joka olen meikannut lähes päivittäin jo 20 vuotta! Vaatteistani en jaksa edes puhua, oon ollut duunissa jopa verkkareissa. Ja Crocseissa lähes joka päivä. Ei vaan jaksa kiinnostaa.

Niskakin on taas vaihteeksi superjumissa ja päänsärkyä pukkaa päivittäin viimeistään puolenpäivän aikaan. Jumi on niin paha, että pikkurilli ja nimetön ovat molemmissa käsissä tunnottomat. Mikään venyttely tai vastaava ei auta, kuin vain pieneksi hetkeksi. Mulla on nivelrikko kaularangassa ja mitä hyvänsä teenkään, vetää se niskan, hartiat ja etuolkapäät jumiin. Mulla on jopa kaula jumissa. Ei tähän tunnu edes urheilu auttavan, koska olen niin jäykkä paska, että vedän hartioita korviin koko ajan. Vesijuostessanikin saan koko ajan tolkuttaa itselleni, että "hartiat rennoksi, hartiat rennoksi" ja kun hetken aikaa ajattelen jotain muuta, ovat ne taas korvissa. Auttaiskohan tähän hypnoosi? "Pim, olet rento kuin ylikypsä spagetti."

Viikonloppu meni läskiksi hyvästä yrityksestä huolimatta, joten tämäkin viikko menee ateriankorvikkeilla. Vituttaa tämä itsekurin vähyys ja aionkin rankaista itseäni koko viikon. Tänään on pakko mennä lenkille, vaikka kuinka väsyttäisi. Huomisesta alkaen taas kutsuu uima-allas, joka päivä. Taidan suosia lounasaikoja, koska silloin altaassa ei ole ainakaan ketään muuta. Siellä kun tuntuu pyörivän välillä kaikenmaailman kuviokellujia ja puolisukeltajia, jotka ovat vain tiellä. Jos käyn lounasaikaan pulikoimassa, niin ehdin vielä illalla salille.

Tänään tapahtuu paljon jänniä asioita, vaikkakin lähinnä ajatuksen tasolla. Olemme löytäneet meitä miellyttävän kappelin ja hääpaketin Vegasista. Lähetin sinne wedding plannerille valtavan kysymyspatteriston, johon toivottavasti saan vastauksen pikapuoliin. Mikäli vielä vastauksetkin miellyttävät, niin tehdään varaus. 17.9.2010 aurinko laskee Vegasissa 18:45, joten mietin että jos seremonia alkaisi 18:00, niin sen jälkeen saisi varmaan ihania kuvia auringonlaskussa. Pakettiin kuuluu 45 digikuvaa ja 16 printtiä, joista kaksi ovat vähän isompia. Lisäksi kukkaset, vihkiminen kynttilänvalossa, videokuvaus ja dvd, suora lähetys nettiin, limusiinikuljetus sinne ja takaisin, shampanjat ja vaikka mitä. Ja tietenkin Elvis, joka laulaa meille. Ihanan mautonta, sopii meille!

Toinen mielenkiintoinen asia on jälleen herätetty ajatus väliaikaisesti ulkomaille muuttamisesta. Molemmat ollaan ulkomailla asuttukin, siippa Espanjassa ja minä Englannissa, mutta tästä ollaan puhuttu silleen on/off jo vuosia. Englanti sopisi minulle mainiosti, vaikka onhan se jo nähty. Jollain perverssillä tavalla rakastan sitä maata kaikista miinuspuolistaan huolimatta. Muita varteenotettavia vaihtoehtoja olisivat mielestäni esimerkiksi Saksa, Hollanti ja Tanska. Tämä ei ole tämän vuoden - eikä varmaan ensi vuodenkaan - kysymys, mutta on nyt siirretty virallisesti mietintämyssyyn. Me ei tulla enää nuoremmiksi, vaikka olenkin vahvasti sitä mieltä, että ikä on vain numero. Pitää lähteä ennen kuin juurtuu liian tiukasti paikoilleen ja huomaa, että elämä vilistää ohi ja jää itse kyydistä. Elämän pitää olla seikkailua.